Runo menee saunaan 27.2.2014

TIEDOTE 30.1.2014

JULKAISUVAPAA HETI

Runo menee saunaan 27.2.2014

Helsinki Poetry Connection -runokollektiivi ja Sauna Hermanni (Hämeentie 63) uusivat suuren suosion saaneen saunarunoillan. Lempeistä löylyistä ja tasokkaasta sanataiteesta päästään jälleen nauttimaan torstaina 27.2.2014 klo 18-22, kun lauteille nousevat runoilijat Dxxxa D, Tuukka Terho, Riikka Heinonen ja Aura Nurmi.

Saunassa kuullaan tällä kertaa myös musiikkia, kun folkahtavaa poppia soittava, tunteita herättävistä lavaesityksistään tunnettu Non-Fictional Koikkalainen nostattaa saunankävijöiden pulssia entisestään. Myös saunojat ovat tervetulleita esittämään omia runojaan, sillä illan päätteeksi mikki on avoinna kaikille halukkaille.

Sauna Hermannin rajallisen koon vuoksi tapahtumaan myydään lippuja vain rajoitettu määrä. 30 nopeinta voi varata tikettinsä ikimuistoiseen iltaan sähköpostilla osoitteesta: riikka.e.heinonen@gmail.com (viestiin otsikoksi ”SAUNA”). Loput 20 lippua myydään suoraan Hermannin ovelta tapahtumapäivänä. Varaa siis lippusi ajoissa talven kuumimpaan lavarunoiltaan!

Liput maksavat 15 euroa (norm. 10 €) sisältäen saunan ja illan ohjelman. Pyyhkeen voi halutessaan vuokrata kahdella eurolla. Runoja kuullaan tasapuolisesti sekä miesten että naisten puolella. 

Tervetuloa Sauna Hermannin sanasaunaan!

--

Dxxxa D on lyyrikko, kuvataiteilija ja muusikko. Suomirunouden satakieli, juttusetä, hevosmies ja ulkomaankirjeenvaihtaja.

Tuukka Terho on helsinkiläinen runoilija. Häneltä on ilmestynyt kaksi kokoelmaa (Huulilla, nolo tuuli 2009 ja Kunnes hämärä 2013). Musiikkia yhtyeessä Ihmeauto.

Riikka Heinonen on helsinkiläinen runoilija, vapaa toimittaja ja kulttuurituottaja. Hänet valittiin Nuoren Voiman Debytoi runoilijana -kilpailussa vuoden 2010 debytantiksi. Hänen esikoiskokoelmansa Ranskalainen ehkäisy julkaistaan talvella 2014. Heinonen kuuluu Helsinki Poetry Connection ry:n aktiiveihin ja on tuottanut yhteisölle useita tapahtumia.

Aura Nurmi on Helsinki Poetry Connection ry:n pitkäaikainen esiintyjä ja yhdistyshäärä. Hän on voittanut Poetry slamin Helsingin osakilpailun. Nurmen tavaramerkkinä ovat arkailemattomat runot ja esikuvakseen hän nimeää Patti Smithin.

Non-Fictional Koikkalaisen folkahtavat pop-kappaleet ja teatraaliset live-performanssit eivät jätä ketään kylmäksi. Saunassa NFK lupaa johdatella yleisön mukaan kuulijoita sitoviin tunteisiin, rooleihin, muistoihin, ihmisiin, esineisiin ja asioihin.

Lisätietoja Sauna Hermannista: http://saunahermanni.fi/

Lisätiedot, haastattelut ja lippuvaraukset:

Riikka Heinonen, kulttuurituottaja

p. 050 594 2432

riikka.e.heinonen@gmail.com

Voima-lehdessä Lava-antologian arvostelu

Käykää lukemassa Maaria Pääjärven perehtynyt kritiikki Helsinki Poetry Connectionin toimittamasta ja Poesian viime vuonna julkaisemasta Lava-antologiasta!

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2014/numero-1/lappaa-spotissa

Helsinki Poetry Connection julkaisee Harri Hertellin toisen runokokoelman

TIEDOTE 21.1.2014

JULKAISUVAPAA HETI

Helsinki Poetry Connection julkaisee Harri Hertellin toisen runokokoelman

Suomessa lavarunousilmiön synnyttänyt Helsinki Poetry Connection -kollektiivi julkaisee 27.3. Cafe Mascotissa (Neljäs linja 2, 00530 Helsinki) Harri Hertellin runokokoelman Kutsumme sitä kodiksi.

Kutsumme sitä kodiksi on helsinkiläisen Harri Hertellin toinen runokokoelma. Runoilijana, spoken word -artistina, dj:nä ja kulttuurituottajana työskentelevä Hertell on viime vuosien aikana huomioitu laajalti eri medioissa mm. runoutta ja musiikkia yhdistelevien Dubros- sekä Hertell & Hertell -yhtyeittensä levytysten myötä. Kovassa nosteessa olevan sanataiteilijan esityksiä on kuultu ympäri Suomen ja myös maan rajojen ulkopuolella. Hertellin runoutta on käännetty neljälle kielelle. Hertellin toinen runoteos jatkaa ja syventää sitä, minkä vuonna 2011 julkaistu, ja sittemmin loppuunmyyty, esikoisteos Kunnes oppii kävelemään aloitti.

Kutsumme sitä kodiksi kertoo eräästä kaupungista ja ihmisistä, joille se on koti. Se kertoo, mitä työmiehet näkevät kerrostalojen huppujen alla ja mitä juopot huutelevat raitiovaunuissa. Se kertoo tytöistä, jotka odottavat suudelmaa ja kolmesta oluesta, jotka juodaan lounastauolla. Se näkee, miten yökerhon lattialla katoaa ekstaasinappi ja miten aurinko laskee lintutornin taakse kuin nukahtavan sormista putoava savuke. Se näkee ilmiöiden ainutkertaisuuden ja kauneuden, mutta havaitsee myös elämän, joka etenee uomassaan: talonmies lakaisee natsat kadulta, lehdenjakajat suhisevat kuin kaislikko, ja kaikki koirat ulostavat samalla tavalla.

”Hertellin runoissa toistuvat yhteiskunnalliset teemat, menneiden muistelu ja paikoin inhorealistisetkin kaupunkitarinat. Rujoudesta huolimatta rivien välistä voi lukea kehotuksen uskoa itseensä ja olla vaipumatta kyynisyyteen.” -Jouni Viitala / Kirkko & Kaupunki 22.6.2011

”Helsingistä on tulossa lavarunouden kuuma piste, mikä on häkellyttävän paljon Hertellin ansiota... Hertell on tuottajan roolissaan jonkinlainen renessanssinero, ja porukka jonka kanssa hän työskentelee on pystynyt synnyttämään ilmiön, jota ei voi olla hämmästelemättä.” -Aleksis Salusjärvi / Luutii -kulttuuriblogi 13.4.2013

”Teksteissään Hertell kuvaa erityisesti kaupunkielämää, isä-poika-suhdetta ja vanhemmuutta. Kaupunkikulttuurin perinteet ovat vahvasti läsnä.” -Sini Mononen / Helsingin Sanomat 4.4.2012

”Hertelliä on kuitenkin vaikea kuunnella ilman pientä hymyä suupielessä – runojen sanoitukset ovat vakavista aiheista huolimatta varsin huvittavia, eikä runoilijan matalaa ja pehmeää ääntä voi kuunnella tulematta hyvälle tuulelle.” Aaro Beuker / Desibeli.net 28.10.2013

Lisätiedot, haastattelut ja arvostelukappaleet:

hkipoetryconnection@gmail.com

http://hkipoetryconnection.blogspot.com/

http://mieliemmepelloilla.blogspot.com

Helsinki Poetry Connection tarjoaa uudenlaisia lavarunoustyöpajoja

Suomessa lavarunousbuumin synnyttänyt Helsinki Poetry Connection -sanataidekollektiivi on koonnut yhteen tietonsa ja taitonsa luoden uudenlaisen lavarunoustyöpajan. Erityisesti yläaste- ja lukioikäisille suunnattu työpaja on muutamassa vuodessa kerännyt paljon positiivista palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Työpajat ovat saaneet myös mediassa positiivista huomiota. Työpajojen vetäjinä toimivat runoilija, spoken word -artisti ja kulttuurituottaja (AMK) Harri Hertell (s.1985) sekä rap-muusikko Juho Kuusi (s.1986).

Runon esittämisen työpajoissa opetetaan itseilmaisua runouden, rap-lyriikan ja spoken wordin keinoin. Tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat näihin ilmaisun muotoihin ja lisätä heidän itseluottamustaan esiintyjinä. Työpajoissa oppii samalla useita arkielämässäkin hyödyllisiä taitoja kuten esiintymisjännityksen hallitsemista. Työpajoissa pohditaan ääni- ja videonäytteiden myötä mitä lavarunous tarkoittaa ja kuinka sitä voi itsekin harrastaa. Työpajoissa ohjaajat antavat nuorille myös live-näytteitä esiintymisestä. Oppilaat pääsevät työpajoissa halutessaan myös itsekin kokeilemaan lavarunoilua open mic -osuuksissa.

Ennen työpajojen alkamista nuoria kannustetaan kirjoittamaan omia runoja ja rap-lyriikoita, joita kaikki halukkaat pääsevät esittämään positiivisen ilmapiirin vallitessa. Nuoret saavat esiintymisistään myös halutessaan rakentavaa palautetta ohjaajilta. Työpajoissa usein myös kirjoitetaan yhdessä runoja, joita oppilaat pääsevät halutessaan esittämään. Jälkikäteen kirjoitetuista runoista voidaan koota muistoksi työpajasta esimerkiksi yhteinen runovihkonen.

Työpajat kestävät kahden tai kolmen oppitunnin ajan, riippuen tilaajatahon toivomuksista. Lavarunoustyöpajat ovat hyvä tapa rohkaista nuoria itseilmaisuun sekä lisätä heidän esiintymisvarmuutta ja tiedonhalua. Työpajat tuovat myös mukavaa vaihtelua lukuvuoteen. Työpajojen ihanteellinen ryhmäkoko on 5-20 henkeä.

Työpajat soveltuvat myös hyvin aikuisille esimerkiksi työyhteisöjen virkistäytymiseen. Kukin työpaja räätälöidään tilaajatahon toiveet ja tarpeet huomioon ottaen. Työpajoihin osallistujilta ei vaadita aiempaa lavarunousharrastuneisuutta.

”Maskun Hemmingin koulun ilmaisutaidonluokassa istuu parikymmenpäinen oppilasjoukko. Yksikään mukana oleva ei nuoku, räplää puhelinta tai jutustele kaverin kanssa, vaan kaikki kuuntelevat keskittyineinä vieraaksi tulleiden miesten tarinoita. Tällä kertaa luokassa puhutaan runoista ja räpistä.” -Vivi Wihanto, Turun Sanomat 8.11.2012

Tekniset vaatimukset: Dataprojektori, internet-yhteys ja kevyt äänentoisto. Tarvittaessa työpajan toteuttajataho tarjoaa teknisen laitteiston, mutta tällöin hintaan lisätään laitteistovuokra.

Kesto: 1-3h

Ihanteellinen ryhmäkoko: 5-25 henkeä

Hinta: sopimuksen mukaan

Kenelle työpaja on suunnattu: 13-80 vuotiaille 

 

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Harri Hertell, kulttuurituottaja (AMK)

harri.hertell@gmail.com

Kuvituskilpailu runokirjalle

HPC julkaisee keväällä 2014 pitkäaikaisen jäsenensä Jarkko Jokisen runokirjan Uneni sijaitsevat sammakoiden valtatiellä. Kaikille avoimessa kilpailussa etsitään nyt kirjalle kuvittajaa.

Helsinki Poetry Connection on aikaisempina vuosina julkaissut kolme runokirjaa, joissa kaikissa on ollut kuvituksia. Jos haluat olla jatkamassa tätä perinnettä, kuvita jokin tämän tiedotteen lopussa olevista teksteistä itse valitsemallasi tavalla ja lähetä kuva liitetiedostona osoitteeseen:
runoilija.jokinen@gmail.com

Paula Pauliinan kuvitusta Juho Niemisen runokirjassa Saattaa sisältää pähkinää.

Julkaisemme kilpailun parhaimmistoa blogissamme ja voittaja saa 150 euroa puhtaana käteen sekä 250 euron kuvitusdiilin. Kuvien määrästä täytyy sopia erikseen, mutta alle kymmenen lienee riittävästi. (Kilpailun voitto ei myöskään velvoita enempien kuvien toteutukseen, jos aikataulu ei anna myöten. Silloin tarjoamme urakkaa toiseksi sijoittuneelle.)

Kilpailuaika päättyy perjantaina 28. helmikuuta.

Kuvituksen tyyli on vapaa, mutta mustavalkoisuus ja viivojen selkeys on painoteknisistä syistä suotavaa (kansi on värillinen). Rohkeiden graafisten elementtien tai kuvan ja tekstin luova yhdistäminen on sallittua, mutta myös pelkät tussipiirrokset tai sarjakuvaruudut käyvät. Kuva voi olla puolen sivun kokoinen tai levittäytyä koko aukeamalle. Halutessaan kuvittaja voi jopa leikkiä taitolla ja ehdottaa fontteja, jotka sopivat kuvien ilmeeseen.

Lisäkysymyksiä voi esittää täällä blogissa ja toimituskunnan tavoittaa myös sähköpostitse: hpc.kalenteri@gmail.com


JARKKO JOKISEN RUNONÄYTTEITÄ

Juoksin kuin kettu kohti havumetsää, vaikka oloni oli varsin näätämäinen. Metsässä kohtasin paljon jäniksiä mutta en ollut kiinnostunut niistä, vaan etsin metsän jumalaa Tapiota. Halusin saada hänen hyväksyntänsä kettuna. Lopulta löysin Tapion. Hän aisti yleisen näätämäisyyteni ja sen, etten ollut kiinnostunut jäniksistä. Siitä huolimatta hän antoi kettumaisuudestani arvosanaksi mukavan kasin.

* * *

Astelin eilen pystytettyyn kaupunkiin taskut täynnä tahroja ja hajuja. Heittelin puoliksi syötyjä hodareita, suklaapatukoiden papereita ja torin kalatiskin hajua sinne tänne, jotta saisin kaupunkiin aitoa katukulttuurin tuntua. Ei sillä ollut paljon mitään vaikutusta, paitsi että sain tällä toiminnalla erään kahvilan terassilla espressoaan hörppivän kulturellin havainnoimaan katunäkymäää hieman tarkkaavaisemmin.

* * *

Muutama lamppu valaisee asuntoani. Valaisevat ne hiukan myös minua. Lamppujani tehokkaammin mietiskely auttaa  minua kohti valaistumista. Tosin naapurini asunto on lamppuja täynnä ja hän on niiden avulla lähes saavuttanut valaistumisen. Mietiskelyä hän ei juuri harrasta.

* * *

Laitoin kananmunat kiehuvaan veteen, minkä jälkeen kävin postiluukulla. Unohdin tyystin kananmunat, mutta onneksi liesi oli itse kääntänyt itsensä nollaan ja kananmunat olivat siirtyneet takaisin rasiaan. Koko maailma on ajat sitten kyllästynyt hajamielisyyteeni, mutta onneksi kananmunat ovat osoittaneet minulle harvinaista pitkämielisyyttä.

* * *

Lumesta kasvoi häivettynyt loituska, jonka uinoin aadelmaksi haivettuneilla korkkareilla. Ruudet ja boiret eloivat loituskaan loihetta ja hellettävää laihetta. Olen aamoittunut! Diddaraa! Daddaraa!

 * * *

Putosin vuosikaudet alas vuorenrinnettä. Nyt makaan kielekkeellä pyörällä päästäni. Otsaani koristaa mustelma, josta kasvaa kukka. Kukan terälehdissä on värejä yhtä paljon kuin minussa kolhuja. Ne värit ovat elämäni kuvakirja.

* * *

Viikatemies tuli vierailulle. Hän istahti pöytään, nautti pari kuppia kahvia, siivun korvapuustia, kertoi uutiset toiselta puolelta ja lateli puujalkavitsejä. Viikatemies on mukava heppu, kerrassaan mainiota juttuseuraa. Hänen vierailunsa ovat tervetulleita aina, kun hän tulee käymään virka-ajan ulkopuolella.

* * *

Eräissä pukujuhlissa avustajani puki ylleni narrin asun. En ollut siihen tyytyväinen. Sitten hän puki ylleni murhaajan asun, poliitikon asun ja vielä perhosten keräilijän asun. Mikään niistä ei sopinut minulle. Aion antaa potkut avustajalleni. Seuraavissa pukujuhlissa en kuuntele toisten neuvoja, vaan laitan ylleni itseni näköisen asun ja kuljen omana itsenäni narrien ja murhaajien keskellä.

* * *

Rupisammakko loikkasi uneeni ja unestani pois. Olen jo oivaltanut, että uneni sijaitsevat sammakoiden valtatiellä. Ei se haittaa. Säännöllinen kurnutus tasoittaa niin romanttisten unieni kuin myös painajaisteni tunnelmaa niin, että aamut käynnistyvät ilman suurempia tunnekuohuja.

* * *

Olin mielikuvituspaastolla. Se oli raskas paasto. Kun se päättyi, patoutunut mielikuvitukseni pulpahti minusta suurena möykkynä ulos ja lensi avaruuteen, avaruuden kannesta läpi äärettömyyteen tai mihin lie. Koetan jatkossa mielikuvitukseerata säännöllisesti ilman paastoja, ettei  enää synny sellaisia pulpahduksia, jotka ovat vahingollisia ja ennen kaikkea pirun noloja.