Kutsu joulukalenteriin 2016!

Helsinki Poetry Connection haluaa tulevana talvena elvyttää perinteen, joka juontuu aivan blogin alkuvuosiin.

Etsimme talviaiheisia runoja joulukalenteriin, jonka jokainen luukku sisältää runon. Kalenterina tulee toimimaan HPC:n blogi, jossa joulukuun aikana julkaistaan 24 runoa.

Runojen tyyliä ei ole millään tavalla rajattu, kunhan niissä esiintyy jotakin joulukuuhun, talvilomaan tai vuodenaikaan liittyvää, kuten lumihiutaleet, lumiukot, lumipallot, lumilyhdyt, lanttulaatikko, lahjat, stressi, joulupukki, perhesuhteet, stressi, porkkanalaatikko, pakkanen, pimeys, villasukat, tortut, tontut tai muuta sellaista. Kolme itämaan tietäjää on ihan yhtä käypä aihe kuin pikkujoulujen morkkis tai uudenvuodenraketit.

Runo saa olla ihana tai ihan hirvittävä, kunhan se lähetetään ennen marraskuun viimeistä päivää.

José Goncalves (Wikimedia Commons)

Runonsa saa lähettää vaikka saman tien, jos sellainen pöytälaatikosta löytyy. Aiemmin lähetetyillä runoilla voi olla paremmat mahdollisuudet mahtua mukaan. Sama henkilö saa osallistua useammalla runolla, mutta julkaisemme (todennäköisesti) häneltä vain yhden runon.

Tavallaan kyse on pienimuotoisesta kilpailusta sikäli, että joulukuun ensimmäisen luukun sekä viimeisen luukun runoilijat ovat kaikkien muiden suuresti kahdehtimia.

Itseään voi pitää voittajana jo siinä tapauksessa, että runo julkaistaan. Kilpailussa on siis jaossa 22 kunniamainintaa sekä kaksi kärkisijaa.

Runot lähetetään osoitteeseen: hpc.kalenteri@gmail.com

LISÄOHJEITA:

Osallistuminen ei edellytä sitä, että olisi aiemmin ollut mukana HPC:n toiminnassa. Kuka tahansa saa osallistua, kunhan runo on oma.

Runo voi olla kirjoitettu myös ruotsiksi, englanniksi tai saameksi. Myös muut kielet käyvät, jos tekstistä lähetetään lisäksi käännös, ja runo selkeästi kytkeytyy joulunaikaan. Myös muilla kotimaisilla kirjoitettuun runoon olisi suomennos erittäin tervetullut lisä. Runoilijan luvalla voimme koettaa tilata sellaisen myös itse, jos runo on lähetetty hyvissä ajoin.

Runojen enimmäismerkkimäärää ei ole rajattu, mutta pidemmän runon olisi suotavaa mahtua 2 liuskalle.

Jos runossa on keskeistä sanojen asettelu, se täytyisi lähettää ja julkaista kuvatiedostona, koska muutoin sanojen järjestys sotkeutuu bloggerissa.

Aiempi julkaisutoiminta tai ammattilaisuus ei rajoita osallistumista. Kirjailijoiden ja aloittelijoiden runot ovat samalla viivalla, kunhan juuri kyseisen runon oikeuksia ei ole luovutettu voimassaolevalla kustannussopimuksella kolmannelle osapuolelle. Antologioihin ei tällaista sopimusta ei yleensä liity.

Runo voidaan julkaista tekijän pyynnöstä nimimerkillä, jos tekijä kokee sen tarpeelliseksi.

Kuvituskilpailun voittaja on valittu!

Tammikuussa Helsinki Poetry Connection julisti kilpailun löytääkseen kuvittajan Jarkko Jokisen runokirjalle. LINKKI: Kuvituskilpailu runokirjalle

Kilpailun suosio ylitti odotuksemme ja määräaikana sähköpostiimme saapui 25 kuvaa 19:lta ehdokkaalta. Kilpakuvitusten yleinen taso oli korkealuokkainen, ja voittajan valitseminen osoittautui haastavaksi. Ainakin 5-6 ehdokkaista oli vakavan harkinnan alla, ja sitäkin useampi irrotti tuomaristosta ylisanoja sekä hehkutusta. Äänestyksessä kuitenkin nousi esiin yksi selkeä suosikki, jolle kaikki asiantuntijamme näyttivät peukkua.

Voittajatyössä on klassisen kirjakuvituksen otetta ja runoille läheistä huumoria. Teemu Juhani tavoittaa hyvin myös runon surrealistisen tunnelman. Kuva täyttää sivun, mutta ei tuki aukeamaa liian tummilla sävyillä tai yksityiskohdilla. Kuvitus tukee tekstiä, mutta ei sokeasti myötäile sitä, vaan lisää siihen oman tulkintansa.

Kuva: Teemu Juhani, Teksti: Jarkko Jokinen

Koska kilpailuun lähetettyjen töiden taso oli niin huikaiseva, nimeämme myös muutamia kunniamainintoja. Usein yhtä parasta toteutusta oli mahdotonta valita tietyn runon kohdalla, kun sitä oli lähestytty eri suunnasta ja taiteilijoiden tyyli oli niin erilainen - mutta aina omalla tavallaan vaikuttava.

Tässä kolme oivaltavaa kuvitusta samalle tekstille (Jarkon runo löytyy ensimmäisestä kuvasta):

Näätämäinen kettu 1 (Emilia Alm), Teksti: Jarkko Jokinen

Ensimmäisessä kuvassa runon mukava arvosana 8 löytyy ketun silmälaseista, toisessa kilpailutyössä kuva-aiheena on persoonan kaksijakoisuus:

Näätämäinen kettu, versio 2 (Elina Helkala)

Myös kolmannessa kuvassa huomio keskittyy identiteetin epämääräisyyteen, mutta ratkaisu on toisella tavalla luova:

Näätä/Kettu nro 3 (Milla Sinisalo)

HPC toivoo parhaansa mukaan edistävänsä lahjakkaiden kuvataiteilijoiden työllistymistä, joten jos jonkun kuvittajan tyyli miellyttää, ettekä tavoita häntä suoraan (kotisivuilta tai facebookista), lähettäkää rohkeasti yhteyspyyntöjä meille, niin yritämme välittää viestin. Nykyään kannattaa mainostoimistojen ja muiden kalliiden firmojen sijaan lähestyä suoraan taiteilijaa, jos tietää millaista kuvitusta tahtoo projektilleen. (Tämä siis vinkkinä kaikille yrityksille, yhdistyksille ja yksityishenkilöille, jotka etsivät julisteilleen tai kirjoilleen kuvitusta tai graafista suunnittelijaa.)

Kilpailuun lähettiin myös muutama kansiehdotus. Niistä kunniamaininnan saa Annika Leppäaho:

Paras kansiehdotus: Annika Leppäaho

Kuvitettavaksi tarjotuista runoista suosituimmassa saadaan Kuolema päiväkahviseuraksi. Kilpailussa nähtiin seitsemän eri versiota tästä runosta. Runoilijan omat suosikit olivat Pekka Niskanen ja Karin Niemi.

Kuva: Pekka Niskanen

Tässä Karin Niemen versio samasta runosta:

Kuva: Karin Niemi

Runoteoksen julkaisupäivämäärää ei ole lyöty lukkoon, mutta tiedotamme julkkareista, kunhan aikataulu varmistuu. Ilmainen kirja on tarjolla myös kaikille kunniamainituille, jos saavutte julkkareihin tai lähetätte postitustosoitteenne runoilija.jokiselle @ tiedätte.kyllä.

Haemme apurahaa vastaavan kilpailun järjestämiseksi myös ensi vuonna. Silloin toivon mukaan meillä on varaa maksaa rahapalkkiot myös 2. ja 3. sijoittuneille.

Suuret kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille ja onnea taiteelliselle uralle! Toivottavasti kuulemme teistä myös tulevaisuudessa.

PS. Lähettäkää meille portfolionne ja yhteystietonne, jos haluatte suunnitella tapahtumajulisteita. Vuosittain teetämme 10-15 julistetta, joten useimmille halukkaille löytyy näytön mahdollisuuksia ja meille on myönnetty apurahaa, josta varaamme siivun myös julistetaiteen tekijöille.

Kuvituskilpailu runokirjalle

HPC julkaisee keväällä 2014 pitkäaikaisen jäsenensä Jarkko Jokisen runokirjan Uneni sijaitsevat sammakoiden valtatiellä. Kaikille avoimessa kilpailussa etsitään nyt kirjalle kuvittajaa.

Helsinki Poetry Connection on aikaisempina vuosina julkaissut kolme runokirjaa, joissa kaikissa on ollut kuvituksia. Jos haluat olla jatkamassa tätä perinnettä, kuvita jokin tämän tiedotteen lopussa olevista teksteistä itse valitsemallasi tavalla ja lähetä kuva liitetiedostona osoitteeseen:
runoilija.jokinen@gmail.com

Paula Pauliinan kuvitusta Juho Niemisen runokirjassa Saattaa sisältää pähkinää.

Julkaisemme kilpailun parhaimmistoa blogissamme ja voittaja saa 150 euroa puhtaana käteen sekä 250 euron kuvitusdiilin. Kuvien määrästä täytyy sopia erikseen, mutta alle kymmenen lienee riittävästi. (Kilpailun voitto ei myöskään velvoita enempien kuvien toteutukseen, jos aikataulu ei anna myöten. Silloin tarjoamme urakkaa toiseksi sijoittuneelle.)

Kilpailuaika päättyy perjantaina 28. helmikuuta.

Kuvituksen tyyli on vapaa, mutta mustavalkoisuus ja viivojen selkeys on painoteknisistä syistä suotavaa (kansi on värillinen). Rohkeiden graafisten elementtien tai kuvan ja tekstin luova yhdistäminen on sallittua, mutta myös pelkät tussipiirrokset tai sarjakuvaruudut käyvät. Kuva voi olla puolen sivun kokoinen tai levittäytyä koko aukeamalle. Halutessaan kuvittaja voi jopa leikkiä taitolla ja ehdottaa fontteja, jotka sopivat kuvien ilmeeseen.

Lisäkysymyksiä voi esittää täällä blogissa ja toimituskunnan tavoittaa myös sähköpostitse: hpc.kalenteri@gmail.com


JARKKO JOKISEN RUNONÄYTTEITÄ

Juoksin kuin kettu kohti havumetsää, vaikka oloni oli varsin näätämäinen. Metsässä kohtasin paljon jäniksiä mutta en ollut kiinnostunut niistä, vaan etsin metsän jumalaa Tapiota. Halusin saada hänen hyväksyntänsä kettuna. Lopulta löysin Tapion. Hän aisti yleisen näätämäisyyteni ja sen, etten ollut kiinnostunut jäniksistä. Siitä huolimatta hän antoi kettumaisuudestani arvosanaksi mukavan kasin.

* * *

Astelin eilen pystytettyyn kaupunkiin taskut täynnä tahroja ja hajuja. Heittelin puoliksi syötyjä hodareita, suklaapatukoiden papereita ja torin kalatiskin hajua sinne tänne, jotta saisin kaupunkiin aitoa katukulttuurin tuntua. Ei sillä ollut paljon mitään vaikutusta, paitsi että sain tällä toiminnalla erään kahvilan terassilla espressoaan hörppivän kulturellin havainnoimaan katunäkymäää hieman tarkkaavaisemmin.

* * *

Muutama lamppu valaisee asuntoani. Valaisevat ne hiukan myös minua. Lamppujani tehokkaammin mietiskely auttaa  minua kohti valaistumista. Tosin naapurini asunto on lamppuja täynnä ja hän on niiden avulla lähes saavuttanut valaistumisen. Mietiskelyä hän ei juuri harrasta.

* * *

Laitoin kananmunat kiehuvaan veteen, minkä jälkeen kävin postiluukulla. Unohdin tyystin kananmunat, mutta onneksi liesi oli itse kääntänyt itsensä nollaan ja kananmunat olivat siirtyneet takaisin rasiaan. Koko maailma on ajat sitten kyllästynyt hajamielisyyteeni, mutta onneksi kananmunat ovat osoittaneet minulle harvinaista pitkämielisyyttä.

* * *

Lumesta kasvoi häivettynyt loituska, jonka uinoin aadelmaksi haivettuneilla korkkareilla. Ruudet ja boiret eloivat loituskaan loihetta ja hellettävää laihetta. Olen aamoittunut! Diddaraa! Daddaraa!

 * * *

Putosin vuosikaudet alas vuorenrinnettä. Nyt makaan kielekkeellä pyörällä päästäni. Otsaani koristaa mustelma, josta kasvaa kukka. Kukan terälehdissä on värejä yhtä paljon kuin minussa kolhuja. Ne värit ovat elämäni kuvakirja.

* * *

Viikatemies tuli vierailulle. Hän istahti pöytään, nautti pari kuppia kahvia, siivun korvapuustia, kertoi uutiset toiselta puolelta ja lateli puujalkavitsejä. Viikatemies on mukava heppu, kerrassaan mainiota juttuseuraa. Hänen vierailunsa ovat tervetulleita aina, kun hän tulee käymään virka-ajan ulkopuolella.

* * *

Eräissä pukujuhlissa avustajani puki ylleni narrin asun. En ollut siihen tyytyväinen. Sitten hän puki ylleni murhaajan asun, poliitikon asun ja vielä perhosten keräilijän asun. Mikään niistä ei sopinut minulle. Aion antaa potkut avustajalleni. Seuraavissa pukujuhlissa en kuuntele toisten neuvoja, vaan laitan ylleni itseni näköisen asun ja kuljen omana itsenäni narrien ja murhaajien keskellä.

* * *

Rupisammakko loikkasi uneeni ja unestani pois. Olen jo oivaltanut, että uneni sijaitsevat sammakoiden valtatiellä. Ei se haittaa. Säännöllinen kurnutus tasoittaa niin romanttisten unieni kuin myös painajaisteni tunnelmaa niin, että aamut käynnistyvät ilman suurempia tunnekuohuja.

* * *

Olin mielikuvituspaastolla. Se oli raskas paasto. Kun se päättyi, patoutunut mielikuvitukseni pulpahti minusta suurena möykkynä ulos ja lensi avaruuteen, avaruuden kannesta läpi äärettömyyteen tai mihin lie. Koetan jatkossa mielikuvitukseerata säännöllisesti ilman paastoja, ettei  enää synny sellaisia pulpahduksia, jotka ovat vahingollisia ja ennen kaikkea pirun noloja.